Stetoskooppipäivitystä

Vielä edelleen kirjoitukseni vuodelta 2016, joka käsittelee stetoskoopin ostamista, kerää lukijoita. Jos kiinnostaa, klikkaa edellistä linkkiä kyseiseen kirjoitukseen. Pohdiskelin kirjoituksessa, millaisen stetoskoopin ostaisin vai käyttäisinkö meille jaettua ilmaista stetoskooppia. Päädyin lopulta Orionin ilmaiseen; harjoittelussa ja töissä ihan käytännössä vertailemalla kalliimpaan (mm. Littmann), tulin huomaamaan, että kyseessä on laadukas työväline. Ei ehkä se kaunein, mutta toisaalta hyvin perinteisen näköinen. Hengitys- sekä sydänäänet kuuluivat moitteettomasti.

On tietyt kriteerit, mitä stetoskoopilta vaaditaan kuulemisen kannalta, mutta tärkein tapahtuu siellä oman pään sisällä eli kuulemaan oppiminen ja tulkinta. Parhainkaan väline ei auta, jos ei osaa kiinnittää huomiota oikeaan asiaan ja ymmärtää sen merkitystä kokonaisuudessa. Sama periaate koskee laajemmin ihan mitä tahansa työsuoritusta, mitä tahansa ammattityökalua käyttäessä; väline ei korvaa koulutusta ja kokemusta.

Kävi sitten lopulta surullisesti; luottotyövälineeni hajosi. Tai keskeinen osa siitä. Tippui lattialle ja muovisesta suppilosta halkesi palanen tehden sen käyttökelvottomaksi. Varasuppiloa ei ollut tarjolla. Kalvolla kuulee korkeampia taajuuksia, suppilolla matalammat. Toisella pelkästään ei siis pärjää.

Päätin sitten ostaa uudet stetarit lopulta, potilasturvallisuus edellä. Mun on oltava varma, mitä kuulen. Ei ole varaa jättää osaa taajuuksista kuulematta. Ostin Littmannit, koska niiden laadun tietää ja tuntee omakohtaisesti. Sillä on merkitystä, että olen päässyt kokeilemaan etukäteen. Vaikea olisi ostaa muuta merkkiä eli laittaa iso raha tuotteeseen, josta ei ole mitään tuntumaa.

Mallin valinta vaati jonkin verran enemmän miettimistä; ostanko halvemman Classic III:n vai kalliimman, mutta ainakin valmistajan mukaan kuuluvuusominaisuuksiltaan paremman Cardiology IV:n. Päädyin sitten jälkimmäiseen, vaikka se kirpaisi kovasti, sillä hinta oli kaksinkertainen ensimmäiseksi mainittuun nähden. Maksoin näistä siis hieman yli 200 euroa. Toisaalta takuu on 7 vuotta ja käyttöikä kymmeniä vuosia, jos onnistuu pitämään tallessa. Varaosia on saatavilla. En usko silti että Cardiology IV on 2x parempi kuin Classic III. Sanoisin, että jonkin verran parempi. En kyllä koe olevani mikään asiantuntija, perustellumpia eriäviä mielipiteitä on aivan varmasti olemassa ja paljon.

Tässä uudet stetarit: myönnän, maksoin ekstraa tuosta sateenkaarivärisestä päästä ^____ ^ Kun kerran satsataan rahallisesti, tehdään se sitten kunnolla, myös ulkonäkö huomioiden.


Huomattavaa on, että nämä Cardiology IV:t eivät ole kuten perinteiset stetarit, joissa on kalvo- ja suppilo-osa erikseen. Tässä on kaksi ikäänkuin kaksoistoimintaista kalvoa. Molemmat puolet toimivat samalla tavalla, sekä pienempi että isompi puoli. Pienempi on tarkoitettu lapsipotilaiden kuunteluun (ominaisuus mitä ei aiemmissa stetareissa mulla ollut). Painamalla kalvoa kevyesti, kuulee matalat äänet (= perinteisen suppilon toiminta). Napakammin painamalla puolestaan kuuluu korkeammat äänet (= perinteisen kalvon toiminta).


Pienempi lasten kalvo


Suurempi eli aikuisten kalvo


Pienemmän kalvon tilalle voi vaihtaa myös perintsen suppilon. Kalvo irroitetaan ja tilalle asetetaan pelkät "reunukset" jolloin keskiosa jää kuopalle muodostaen suppilomaisen rakenteen. Kaksoistoimintainen kalvo kuitenkin ajaa myös suppilon asian (osa on tästä eri mieltä, kokevat, että perinteinen suppilo antaa kuitenkin paremmat matalat taajuudet), joten pidän molemmat kalvot jo ihan lapsipotilaidenkin vuoksi. Terkkarissa työskennellessä potilaina ovat kaikenikäiset.



Kommentit

Suositut tekstit